Sosiaalisessa mediassa leviää blogikirjoitus, jossa ihan tavallinen äiti kummastelee ja kauhistelee pienten lasten vanhempien dokaamista Tallinnan-laivalla, lastensa kanssa. Äidit ja isät voivottelevat, alkoholistien lapset kertovat kauhutarinoita lapsuudestaan ja jotkut vähättelevät koko asiaa, ehkä tuntien piston sydämessään. Pakko kommentoida aihetta, koska olen itsekin ko. väliä jokusen kerran reissannut.
Tallinnan-laivalla en kertaakaan ole nähnyt lapsia humalaisten vanhempiensa kanssa. En kertaakaan. En tosin ole kertaakaan tuota väliä seilannutkaan ns. risteilyvuorolla eli Baltic Princessillä tai muulla yöpymislaivalla, vaan aina noilla nopeilla lautoilla (no, kerran käväisin risteilyllä ammattiyhdistyksen porukan kanssa, mutta silloin laiva oli lastattu vain ammattiliiton jäsenillä. Ei lapsia.). Tosin, kuten olen aiemminkin maininnut, riesanamme ovat jatkuvasti ne pienokaiset, joiden vanhempia ei näy mailla halmeilla, ja jotka terrorisoivat pienempiään leikkipaikalla. Ehkä nämä ovat juuri niitä, joiden vanhemmat notkuvat baarissa, mene ja tiedä. Buffetissakin aikuiset ovat kuitenkin ottaneet korkeintaan kohtuudella, lasten kanssa ei yleensä mitään. Tosin tuntuu siltä, että nopeilla lautoilla matkustavilla on usein auto mukana. Ottaminen jää yhteen kaljaan, tai ei oteta ollenkaan. Aika tyhjiltä ovat baarit näyttäneet kun niiden läpi on juossut pikkuneitiä pyydystäen, yökerhon tapaisessa nukkuu lähinnä rekkakuskeja tai notkuu ihmisiä läppäreineen aikaa tappamassa. Myyntihitti näyttäisi olevan ennemminkin kahvi kuin alkoholi. Mutta näiden matkojen funktio ei olekaan yleensä risteily vaan siirtymä kaupungista H kaupunkiin T tai päinvastoin. Rehellisyyden nimissä, on siellä laivalla humalaisiakin näkynyt, mutta enimmäkseen vaikuttavat nuorilta kaveriporukoilta tai virolaislta raksamiesryhmiltä, jotka palailevat kotimaahan. Niillä ei lapsia mukana ole.
Risteilymatkailun hauskuutta en ole oikein koskaan ymmärtänyt. OK, aikuisella porukalla se vastaa suunnilleen samaa kuin baarireissu. Saattaa monin paikoin tulla jopa halvemmaksi ottaa hytti ja lähteä kaveriporukalla 24 h-reissuun kuin ottaa taksi eestaas kapakkaan. Mutta lasten kanssa? Ei helkkari, never.
Äitilandia-blogin kirjoittaja ihmettelee etenkin sitä, että lapset saavat olla yömyöhään laivan yökerhossa vanhempiensa kanssa. Kauhistelen minäkin, ei lasten paikka ole tosiaan yökerhossa. Minulla on itselläni kuulon alenema, joka johtuu ainakin osin monivuotisesta ravintolatyöstä, tiedän siis tosiaan ettei baarissa notkuminen ole terveellistä.
Kauan sitten asuessani sillä kivellä Suomen ja Ruotsin välillä näin kyllä jos jonkinlaista viheltäjää laivalla. Suomen ja Ruotsin välillä kun on aikaa juoda enemmän. Ikävin tapaus oli kun olin itse tulossa Maarianhaminasta Helsinkiin ja poikkeuksellisesti otin hyttipaikan yöksi (yleensä minimoin matka-aikaa sekä matkan hintaa ja otin lautan Turkuun). Olin käväissyt iltaolusella ja menossa nukkumaan ennen puoltayötä, hyttikäytävässä tuli vastaan itkuinen poika, noin ekaluokkalaisen ikäinen ehkä. Hän oli ollut nukkumassa hytissä ja herännyt siihen, ettei äitiä tai isää näkynyt missään. Otin pojan mukaan, menimme laivan infoon (kanssamme oli myös ruotsinkielinen vanhempi mies, joka oli ilmeisesti herännyt pojan itkuun viereisessä hytissä) ja vanhempia kuulutettiin. Ei kuulunut. Henkilökunnan jäsen tuli kuitenkin piakkoin paikalle pojan isän kanssa, hänet oli haettu yökerhon puolelta, oli ollut "vähän" iltaolusella hänkin. Lähti pojan kanssa hyttiin päin, enpä tiedä miten tuo päättyi. Mutta anyway, siinä laivayhtiö siis kantoi vastuunsa: alaikäiset oli poistettu ravintolasta aiemmin illalla. Oli vain vanhempien idiotismia jättää lapsensa yksin hyttiin ja lähteä dokaamaan. Kusipäisyydelle ei laivayhtiö voi mitään.
Kysyisinkin nyt, onko tuo sitten yhtään parempi vaihtoehto? Joillekin viinanhimo tuntuu olevan kasvatusvastuuta suurempi asia. Joillekin mikä tahansa syy on hyvä syy dokaamiseen, yhdistelmä halpa (?) viina ja loma, tai ainakin viikonloppu, on ihan varma syy ottaa muutama, muutama ja vielä muutama. Laivalla a.k.a. kelluvassa baarissa tuo tulee surullisesti esiin kaikkien nähtäville (eikä Tallinnassa maissakaan ihan kaikki rattaiden tuuppaajat ihan selviä ole.)
Muttei se laivayhtiön vika ole, että ne kersat ovat yökerhossa. Tässä suhteessa ajattelen ehkä niin kuin virolainen: kukin vastaa omista tekemisistään, ei aikuisia ihmisiä pitäisi joutua holhoamaan. Suomalaisittain pitäisi ajatella, että lastensuojelu oikeuttaa ja velvoittaa rajoituksiin ja sääntöihin. Oikeuttaakin. Mutta tässä tapauksessa on 100% vanhempien vika, että lapset ovat baarissa. Lapsia pitäisi suojella siis vanhemmiltaan, ja se jos joku ei ole sellaisen firman homma, jonka liiketoimintaa on kelluttaa paatteja pienessä lätäkössä kahden pienen maan välillä. Dokaisivatko samat vanhemmat muuallakin kuin laivalla? Kuka silloin huolehtisi lapsista? Ilmainen vinkki lastensuojelutyöntekijöille: jos tosiaan on niin yleistä, että lapset hengaavat baarissa laivalla humalaisten vanhempiensa kanssa, menkääpä sinne. Kysykää miten menee. Laivan henkilökunta ei ole koulutettu tunnistamaan, missä menee lastensuojelukeissin raja.
Sekä Suomessa että Virossa alkoholin anniskelun ikäraja on 18 vuotta. Entisenä ravintolatyöntekijänä kummastelen etenkin sitä, miten laivan henkilökunta valvoo sitä, ettei alaikäiselle anniskella, jos kaikenikäiset ovat tervetulleita juottolaan. Anyway, vanhempiensa vastuulla ja mukana ne lapsoset siellä ovat.
Miten tällainen sitten ratkaistaisiin? Niin kauan kuin Suomessa (ja Virossakin, muuten) pitää joka vuosi julkisesti pyydellä antamaan lapselle raitis joulu, ratkaisun löytäminen voi olla vaikeaa. Joku "raittiita tuulia lapsille risteilyllä" -kamppis olisi tietty laivayhtiöiltä hyvä veto. Jos lasten tuonti yökerhoon kielletään, vanhemmat jättävät jälkikasvunsa vahtimatta joko hyttiin tai esim. juuri niille leikkipaikoille, kun viinanhimo iskee. Tai dokaavat lastensa kanssa hytissä, mikä ei luultavasti juuri poikkea monen lapsen tavallisesta viikonlopusta muuten kuin että hytissä on ahtaampaa kuin kotona.
Yhteenvetona: mielestäni tässä syyllistetään nyt laivayhtiötä jostain sellaisesta, jolle meistä jokaisen pitäisi tehdä jotain. Paheksutaan laivayhtiön toimintaa kun pitäisi paheksua sitä, että kännääminen on edelleen kulttuurillisesti "pakollista" kaikkina mahdollisina hetkinä, joita ei tarvitse viettää sorvin ääressä. Laivalla kännäävät vanhemmat vain tuovat ilmiön ikävästi päivänvaloon, meidän "kunnon ihmisten" silmiin. Mitä jos ensi kerralla jokainen asiaa paheksuva kävisi kertomassa näille äideille ja isille, että heidän mielestään homma ei nyt mene niin kuin kuuluu?
Minä myös.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti