Kävin tänään pikkuneidin kanssa Hulluilla Päivillä. Jösses. Ei täällä mikään lama ainakaan ole väkimäärästä päätellen. Nämä olivat nyt Viro-urani kolmannet keltaisten kassien päivät, ja mielestäni koskaan ei ole ollut näin paljon väkeä. Lastenvaunujen kanssa sai tosissaan varoa, ettei teilaa ketään ja koko ajan edessä oli porukkaa hyllyjä tyhjentämässä. Tosin edelleen pikanttina kulttuurierona Suomeen valikoima: Facebookissa kaverini mietti puolivakavissaan Bobcatin hankintaa Hulluilta Päiviltä, täällä sen ulkoteltan kalleimmat myyntiartikkelit taisivat olla polkupyörät (jollaisen hankkimista olen kyllä harkinnut, mutta en tarttunut tarjoukseen kuitenkaan). Myynnissä oli kyllä lavatolkulla pesuaineita, paalikaupalla vessapaperia ja säkeittäin perunoita sekä muuta ruokatavaraa. Veikkaan, ettei Suomessa ole tarjouksessa hapankaali tai keitetyt punajuuret. Ostimme neidin kanssa mansikoita (mauttomia puoliraskoja espanjalaisia, mutta ilahdutti lasta kuitenkin) ja astianpesukonetabletteja. Viimeksi mainitut ovat jostain syystä järkyttävän kalliita täällä verrattuna Suomeen, joten tartuin mielelläni tähän tarjoukseen.
Ajattelin käydä ruokakaupassa siinä samalla. Virhe. Tuli kauppareissulle mittaa, kun matelimme ihmismeressä kärryjen kanssa. Ei siinä paljon tarjouksia katseltu, vauhdista nappasin mukaan muutaman asian. Oikeasti, porukkaa oli niin paljon, että oli mentävä massan mukana kieli keskellä suuta, ettei törmää edellä kulkijaan. Suunnittelin ostavani lihatiskistä valmiiksi grillattua broileria, mutta jätin väliin jonon nähtyäni. Tyydyin valmiiksi pakattuun perunasalaattiin. En edes yrittänyt kärryineni vaateosastolle, vaikka edelliskäyntien perusteella suurin ruuhka onkin juuri ruokakaupan puolella. Mies kävi eilen vaateostoksilla, ilta-aikaan ei enää hirvittävää ruuhkaa ollut.
Kevät tekee tuloaan, viimeinkin! Kuinka paljon voikaan nauttia siitä keväisestä, mätäneviem kasvinjätteiden tuoksusta puistossa! Odotan innolla, josko viikonlopun vesisateet todella sulattaisivat loput lumet parvekkeeltakin. Parveke on kyllä surullinen näky talven jäljiltä. Ne osat, jotka ovat jo sulaneet, ovat kauttaaltaan liiskaantuneen pölyn, lian ja koirankarvan peitossa. Sormet syyhyäisivät jo putsailemaan tuota hirvitystä, mutta minulla on pieni ongelma. Arkkitehti on unohtanut parvekkeestamme rännit. Käytännössä siis parvekkeeltamme valuu kaikki vesi suoraan alakerran parvekkeelle, enkä usko juuri kämppäänsä remontoineen venäläisrouvan ilahtuvan mäntysuopasateesta. Koitan keksiä jotain, jotta tuosta saadaan taas jollain lailla viihtyisä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti