maanantai 29. lokakuuta 2012

Kohtaamisia


Laiska kirjoittaja yrittää päivittää taas jotain...

Talvi tuli Tallinnaan! Nyt jo! Viime talvena ensilumi taisi sataa tänne kunnolla vasta tammikuussa. Muutamana päivänä on ollut ihan kohtuullinen pulkkailukeli, pikkuneiti kiittää. Neiti kyllä ilmeisimmin muisti viime talven, mutta kohtaaminen lumen kanssa oli silti ylitsepursuavan riemukas. Sunnuntaina kävimme koko perheen voimin pulkkailemassa Kadriorgin puistossa, kivaa oli. Herrakoira nauttii talven tulosta, kuten aina, saamalla suurempia ja pienempiä luntalunta-hepuleita... Aika koomista, vanha miäs. Puistossa näyttää muuten aika hassulta, kun suuri osa isoista lehtipuista ei ehtinyt pudottaa lehtiään ennen lumentuloa, maa on siis yhtäaikaa valkoisenaan uudesta lumesta ja keltaisenaan lehdistä. Hassu tunne kiskoa pulkkaa lehtikasoissa. Lehtipuiden lisäksi muutkaan tallinnalaiset eivät ole oikein ehtineet varautua talven tuloon, miehen kotimatka kesti perjantaina noin tunnin ja 10 minuuttia, kun yleensä matkassa menee 20 minuuttia tai jopa alle, liikenteestä riippuen. Matkalla oli useampia henkilöautoja ja pari rekkaa ojassa, peltikorjaamoiden ja hinausautojen sesonki siis alkoi kertarysäyksellä. Kesärenkailla näyttää suurin osa edelleen kruisailevan, ehkä virolaiset ovat sen verran optimisteja, että ajattelevat tämän tästä vielä lämpenevän. Jos jotain positiivista haetaan, niin lähikaduilla autojen nopeudet ovat pudonneet kerrankin rajoitusten mukaisiksi, arvelisin.

Käytiin pari viikkoa takaperin ensimmäistä kertaa viikonloppuna laivarannan viinamarketissa Suomen-vieraiden kanssa. Tasan en enää mene sinne viikonloppuna, mieluummin en koskaan. Marketin (tai markettien, niitä on samassa pihapiirissä kaksin kappalein) pihasta laskimme 16 suomalaista turistibussia. Jos lasketaan, että bussiin on lastattu vaikka 30 kappaletta maanmiehiä, joista jokainen käyttää vaikka 50 euroa viinaksiin, tukivat maanmiehemme etelänaapurinsa taloutta vähintään 24 000 eurolla. Laskelma vähän alakanttiin, jos yhtään oikein katselin ihmisten ostoskärryjä. Vieraammekin ihmettelivät sitä hullunkiiltoa joidenkin silmissä: "halpaa viinaa, jumankauta! Pakko ostaa!" Rahamäärää ajatellen, Viron alv huomioiden, suoraan valtiota maanmiehemme tukivat vajaalla 5000 eurolla, sekin on paljon se. Ehkä suomalaispoliitikkojen kannattaisi sittenkin harkita alkoholiveron laskua kotimaassa.

Seurakunnan lastenkerho siirtyi tiistailta perjantaille, siis joudun joka tapauksessa kulkemaan keskustassa jonkin verran perjantaisin. Aion ehdottaa siirtoa takaisin tiistaille, jotta välttyisin muutenkin kohtaamasta yhtään enempää maanmiehiä, suorin reitti kotoa seurakunnalle kun kulkee Viru-keskuksen liepeiltä. Taas sai ihailla Amarillon porotarhan aamujuottohetkeä klo 10 kun ohi kuljettiin. Okei, ne huonoimmin käyttäytyvät ja eniten juovat pistävät eniten silmään, mutta tosiaan, ei ole kiva olla osa sitä kansaa, jonka mielestä etelänaapurissa näkemisen arvoista tuntuu olevan vain halpaa alkoholia sisältävän lasin pohja. Mielellään alle kahden kilometrin päässä satamasta ja baarissa, jossa saa palvelua omalla kielellään. Ihan tulee mieleen muinaisista Keihäsmatkoista kerrotut jutut, kun suomipojat ja -tytöt lähtivät ulkomaille ensimmäistä kertaa sankoin joukoin. No, nyt on ollut toki liikkeellä ihan tavallisia perheitäkin paljon, kun syyslomat ovat pyörineet Suomessa. En silti välittäisi kohdata maanmiehiä liiaksi.

Viime viikonloppuna yritimme itsekin olla kunnon turisteja, ja mennä tekemään kirkkokierrosta vanhaankaupunkiin. Laiha tulos. Tallinnan kirkkojen ovet eivät auenneet meille. Niguliste oli remontissa ja ilmeisesti siksi suljettu (tosin missään ei ollut tästä mainintaa), Pühavaimulla ovet kiinni (aikataulun mukaan piti olla auki senkin) ja Oleviste suljettu talveksi jumalanpalveluksia lukuun ottamatta. Se siitä hengellisestä rundista. Tulipahan ihailtua taas vanhaakaupunkia kuitenkin, nyt sinne uskaltaa taas mennä, kun oikeita turisteja on vähemmän. Ilmeisesti niin vähän, ettei edes nähtävyyksiä kannata pitää auki...

Kristillisyyttä voi toki harjoittaa muutenkin kuin kirkossa käymällä. Kohdalleni sattui omituinen kohtaaminen, tästäkin on varmaan muutama viikko mutta laiskana kirjoittajana en ole muistanut tästäkään mainita. Olin koiran kanssa ihan normaalilla iltakävelyllä. Vähän ennen puistoa näin kadun varressa nuoren naisen, joka nojasi toisella kädellä aitaan ja toisella huitoi ilmaa kuin jotan etsien. Mun ensimmäinen ajatukseni (luonnollisesti) oli, että onpas neiti vetänyt hyvät kännit tiistai-illan kunniaksi. Kun pääsin lähemmäs, huomasin että nainen itkee ihan paniikissa. Menin kysymään, onko hänellä kaikki kunnossa. Nainen kertoi, että oli ollut ystäviensä kanssa iltaa viettämässä, lähtenyt yksin kotiin ja eksynyt. Oli hän jotain juonutkin, muttei missään kaatokännissä, vaan näkövammainen. Talutin sitten herrakoiran kanssa naisen kotiovelle ja varmistin vielä, että hän pääsi sisään ovesta ja kotiinsa turvaan. Tuli hyvä mieli itselle. Vähän tosin hävettää tällaista kertoa, ettei joku erehdy ottamaan tätä rehentelynä... (kuinka suomalainen asenne!) Minusta oli vain kiva auttaa. Sain samalla taas tilaisuuden puhua viroakin!

Käväisin tuossa myös juttelemassa suomeksi paikallisille opiskelijoille ammattikoulussa. Virossa toimiva Suomen-instituutti etsiskeli matkailualasta tietäviä henkilöitä matkailupuolen amiksen suomenkielentunneille, ja nostin käteni pystyyn. Kymmenkunta tyttöstä siellä istui, toista vuotta suomea lukevia. Kielitaito ei vielä ollut ihan parhaasta päästä, mutta ensiujouden haihduttua uskalsivat silti kyselläkin tädiltä jotain. Enemmän kyllä juttelimme ihan tavallisesta elämästä lahden tällä ja sillä puolella kuin matkailusta... Ihan hauskaa vaihtelua!

keskiviikko 10. lokakuuta 2012

Paree kun pysyy terveenä vaan

[sarkasmi] Kyllä suomalainen neuvolajärjestelmä on sitten maailman paras! Ja suomalaiset lääkärit aina niin luotettavia, kyllä meillä on terveydenhuolto sitten kunnossa! [\sarkasmi]

Virossa on lääkärilakko. Tämä tarkoittaa sitä, että sairaaloista suurimmat ovat joutuneet karsimaan toimintaa, ensiapu, lapset ja syöpähoidot muun muassa on kuitenkin onneksi rajattu lakon ulkopuolelle. Ihan kannatan lääkäreiden vaatimuksia täällä. Lääkärit näet vaativat ensisijaisesti kohennuksia työoloihinsa, toki se palkan lisäyskin olisi kiva juttu. Virolainen lääkäri kun tienaa keskimäärin noin 1700 euroa kuussa. Lääkäripula maassa on huutava, ja työssä olevat lääkärit joutuvat perumaan jatkuvasti lomiaan, tekemään ylipitkiä päivystyksiä jne. Ei hääviä, kun ottaa huomioon, että he ovat kuitenkin ihmisten hengestä vastuussa. Ei todella käy kateeksi.

Jos minulle sanottaisiin, että hei, muuttaisitko Viroon, jos samasta duunista palkkasi tuplattaisiin tai jopa kuusinkertaistettaisiin, saisit paremmat edut ja paremmat työolot, niin lähtisin kyllä (no, helppohan mun on sanoa, kun olen täällä jo...). Niin lähtisi moni muukin. Moni virolainen lääkäri työskenteleekin tämän vuoksi Suomessa, joko kokonaan tai osittain. Se osittain selittää lääkäripulaa, lääkäreitä virtaa koko ajan ulkomaille, kuten muutakin koulutettua väkeä. Palkankorotus saattaisi saada jokusen palaamaan kotimaahan, mikä helpottaisi täällä työskentelevien työtaakkaa. Lisäksi Virossa opiskelee mm. suomalaisia lääketieteellisessä tiedekunnassa aika paljon, sinne on kai helpompi päästä kuin Suomessa vastaavaan. Enkä usko kovin monen valmistuneen suomalaisen jäävän päivystämään Ida-Tallinna keskhaiglaan. Niin että moni Suomessakin käy Virossa koulutetulla lääkärillä tietämättään.

Onhan täällä puoskareitakin, juu. Halppis-implanteista on ollut kovasti kohua viime aikoina, siis suomalaiset (ja vissiin virolaisetkin) naiset ovat saaneetkin täytteeksi sovitun muovifileen sijaan tarjousfilettä. No, jos päättää valita jopa Viron hintatasoon nähden epäilyttävän halvan plastiikkakirurgin operoimaan rintavarustustaan, voi miettiä, miksi se on niin halpa. Halpaa ja hyvää kun harvoin saa samassa paketissa. Vaikka henkilöstökulut ovatkin täällä halvemmat, ei boob-jobin koko hinta mene pelkkään lääkärin ja hoitsun palkkaan, jostain muustakin on tingitty, jos hinta on kolmanneksen muita edukkaampi. (En tosin oikein ymmärrä koko kuppikoon kasvatusvimmaa muutenkaan... Ihan kaikkea ei tarvitsisi Ameriikasta kopioida.) Virosta en muuten muista yhtään valelääkärikohua (sen verran matalat palkat, ettei vissiin kannata). Suomessa taas näitä on ollut, viimeksi taisi paljastua vale-eläinlääkäri.

Mutta mitä tulee suomalaiseen neuvolaan, niin minulla menee hermo. Sain neuvolastamme kirjeen, jossa kerrottiin neuvolan varanneen lapselleni 2-vuotistarkastuksen, koska en ollut sitä varannut itse. Kiitettävää aloitteellisuutta. Nyt olisin kuitenkin siirtämässä aikaa, sillä emme ole ko. ajankohtana Suomessa, mutta saman viikon lopulla olisimme. Ongelma vaan on se, ettei neuvolaa saa kiinni. 
Neljä (!) päivää olen yrittänyt heidän puolen tunnin puhelinajallaan päästä läpi ja sopia uuden ajan, tuloksetta. Puhelinaika alkaa klo 11. Klo 10.59 puhelu menee vielä kaupungin vaihteeseen. Klo 11.00 tuuttaa varattua, kuten seuraavalla 10 soittoyritykselläkin. Noin klo 11.15 minun on maksettava ostokset kaupan kassalla, joten pidän n. 3 minuutin tauon soittoyrityksessäni. Klo 11.18 tuuttaa taas varattua, kunnes noin viidennellä yrityksellä hälyttää! Hurraaa! ...Ja menee kaupungin vaihteeseen, koska kukaan ei vastaa. Klo 11.31 jälleen kaupungin vaihde. Sähköisesti ei voi aikaa vaihtaa. Lähetin jo sähköpostia minua lähestyneelle terveydenhoitajalle muodossa etunimi.sukunimi-miehensukunimi@kaupunki.fi , saapa nähdä kuinka käy. 
On muuten taas vaihtunut terveydenhoitaja näköjään. Oliskohan kolmas, joka lastani hoitelee, sijaisia ei tähän lasketa. Itsellänihän oli äitiysneuvolassa kolmella viimeisellä kerralla sama hoitaja, muuten naama vaihtui joka kerta. Samat stoorit sai siis kertoa jokaiselle alusta alkaen. Eipä siinä paljon luottamuksellista suhdetta luotu. Olisin saanut olla aikamoinen ongelmatapaus, että neuvola olisi osannut ohjata minua päihdehoitoon, erikoislääkäriin tai mihinkään, sen vartin tapaamisajan narkkarikin olisi osannut näytellä unelmaäitiä. Paras oli ehkä kuitenkin neuvolalääkäri, joka kävi vastaanottoaikani kuluessa kolme kertaa neuvomassa jotain nuorempia lääkäreitä. Okei, oli kesä ja paljon harjoittelijoita töissä, mutta silti. Sen kolmannen kerran jälkeen kysyi minulta, tarvitsenko sairaslomaa vai jaksanko töissä vielä. Raskausviikkojani vilkaisemalla olisi nähnyt, että olin ollut jo hetken äitiyslomalla tässä vaiheessa. Että sellainen asiakassuhde. 


Suomalaisesta neuvolajärjestelmästä minulla ei siis ole häävin hyvää arvosanaa annettavana. Minulle on usein neuvolassa tullut tunne, etteivät terveydenhoitajat oikein uskalla neuvoa kenellekään mitään. Toisaalta ymmärrän tämän hyvin, nykyäidit (minäkin varmaan) eivät ehkä sulata kaikkia neuvoja sinällään ja nostavat kauhean äläkän, jos joku ei toimikaan kuten neuvolassa on sanottu. Ei silti ole mielestäni kovin hyvä linja olla ihan hiljaakaan. No, onpahan lapsi mitattu, punnittu ja rokotettu ohjelman mukaan. Parhaita neuvoja lapsen kanssa olemiseen ja elämiseen olen saanut toisilta äideiltä.

Virossa ei kai varsinaista neuvolajärjestelmää ole, mutta lasten terveydenhuolto on joko ilmaista tai hyvin edullista. Esim. alle 18-vuotiaan saa viedä hammaslääkäriin minne tahansa, eikä hoidoista peritä maksua. Oikomishoidot eivät taida kuulua tähän ilmaiseen puoleen, mutta normaalit tarkastukset, paikkaukset ja pinnoitukset ym. kyllä. Siis ihan missä tahansa, myös yksityisillä. Rokotukset ovat pääsääntöisesti ilmaisia täälläkin. Raskauden aikana äidin vointia seurataan, ja maksua vastaan saa takuun, että sama hoitaja (kätilö) hoitaa koko raskausajan ja tulee synnytykseenkin mukaan. En kannata ihmisten eriarvoistamista varallisuuden perusteella, muttaSuomessa tuollaista takuuta ei saa edes rahalla, ellei ole niin varakas, että voisi palkata oman kätilön henkilökohtaiseen palvelukseen...